Maailman ympäri, päivä 25: Montevideo, Uruguay

Zaandam oli edellisen illan ja yön aikana ehtinyt jälleen Uruguayn edustalle. Tällä kertaa satamana oli pääkaupunki Montevideo. Kiireettömän heräilyn ja aamiaisen jälkeen lähdimme tutustumaan Montevideon vanhaan kaupunkiin, jonka edustalla satama sijaitsi. Vanhaa kaupunkia halkoo muutama miellyttävä kävelykatu ja aukioita, joilla sai kulkea kaupustelijoilta rauhassa, toisin kuin eilen Buenos Airesissa.

Ilma oli selvästi eilistä lämpimämpi, ja nousi lopulta yli hellerajan. Plaza Independencian varrella pysähdyimme oluella. Kahvilan naapurissa oli matkamuistomyymälä, josta ostimme koti-Suomeen postikortit. Muutaman metrin päästä siitä oli Farmasia, apteekin, kemikalion ja kioskin kummallinen risteytys, joita tuntuu Etelä-Amerikassa löytyvän lähes joka korttelissa yksi, parhaimmissa jopa kaksi tai kolme. Sieltä postikorttien myyjä neuvoi meidät ostamaan postimerkit.

Farmasiat ovat todella outo konsepti. Niitä on katukuvassa paljon enemmän kuin ruokakauppoja. En tiedä, sairastavatko ihmiset Brasiliassa, Argentiinassa tai Uruguayssa poikkeuksellisen paljon, mutta joka paikassa asiakkaita liikkeille tuntuu löytyvän. Lääkkeiden lisäksi tarjolla oleva valikoima vaihtelee hieman maasta riippuen. Esimerkiksi Uruguay oli ensimmäinen maa, jossa liikkeestä löytyi jopa postimerkkejä ja postilaatikko. Brasiliassa postimerkit olivat sen sijaan kiven alla ja ilmeisesti vain postitoimipisteissä myynnissä. Yleensä farmasioissa oli liikkeen takana tiski, josta varsinaiset lääkkeet pyydettiin. Muuten liike oli täynnä erilaisia rasvoja, hiusvärejä, shampoota, hajuvesiä jne.

Kolme-neljä tuntia Montevideossa kierrettyämme ja kahvilassa istuttuamme palasimme laivaan.

Suuri yllätys ei liene, että illan ohjelma koostui lounaasta, lepäilystä, illalliselle valmistautumisesta ja iltashow’sta. Illallistimme kuitenkin poikkeuksellisesti Lido-kannen buffetissa hieman rennommissa merkeissä. Iltashow oli italialaisen taikurin näytös, jonka päänumero oli pakkopaidasta vapautuminen. Myös kasinon jätimme väliin ja loppuillan pelasimme kaksin tabletilla Ticket-to-Ridea ja katselimme tv:stä tulevaa elokuvaa vatsat täynnä.

Maailman ympäri, päivä 23: Punta del Este, Uruguay

Risteilyillä laivat jäävät joskus merelle ankkuriin, varsinkin mikäli satama on pieni eikä isommalle laivalle ole siellä paikkaa. Silloin maihin kuljetaan pienillä veneillä, joko satamassa valmiina olevilla paikallisilla kuljetusveneillä, tai sitten laivan omilla pelastusaluksilla. Mikäli siis jonkun sataman kohdalla törmäät termiin ”Tender”, niin kyseisessä satamassa maihinnousu tapahtuu pikkualuksilla. Uruguayn Punta del Este oli juuri tällainen satama. Kaupungin oma satama oli vain pienille kalastus- ja huvialuksille, johon ei risteilijöillä ja rahtialuksilla ei ollut asiaa.

Punta del Este on viehättävä rantakaupunki. Sesonkiaikana kaupunki on täynnä turisteja. Niemellä sijaitsevaa kaupunkia ympäröi joka puolella viihtyisät rannat, jonka vuoksi se on lämpimänä kautena hyvin suosittu. Näin marraskuun alussa sesonki oli vasta alkamassa ja tiet sekä kadut vaikuttivat autioilta ja ylimitoitetun suurilta kaupunkiin nähden. Nousimme maihin satamassa, joka oli kalastajien valtaama. Kalan perkaajat tekivät työtään satama-altaan äärellä ja perkuujätteitä oli kärkkymässä niin lokin kuin merileijonatkin. Turistit varsinkin ilahtuivat mahtavista merileijonista, jotka ujostelematta poseerasivat myös valokuvaajille, kunhan saivat välillä lahjukseksi työstään kalojen perkuujätteitä.

Kiertelimme rannoilla ja kaupungin kaduilla. Langatonta verkkoa löytyi niin kaupoista, McDonaldsista kuin linja-autoaseman edessä lähtöään odottavista kaukomatkojen busseistakin. Näin saimme hieman kurottua kiinni sitä, mitä maailmalla oli tapahtunut. Ja maailma oli pysynyt pystyssä myös meidän ollessa tavoittamattomissa. Viimeinen kuljetus satamasta laivalle oli ilmoitettu lähteväksi klo 13.30. Kun saavuimme takaisin satamaan ennen klo yhtä, niin jono kuljetuslaivoille oli pitkä. Päätimme nauttia kävelyn päätteeksi vielä viereisessä ravintolassa oluet ja antaa jonon pienentyä. Jono purettiinkin varsin sujuvasti. Aikataulu piti yllättävän hyvin paikkansa, ja viimeinen kuljetuslaiva Zaandamille pääsi matkaan loput risteilymatkustajat mukanaan klo 13.36. 

Lounaaksi kävimme syömässä Dive In-ravintolan tacoja ja hampurilaisaterian. Muuten ilta meni varsin tutuin kuvioin: rentoutumista, valmistautumista illalliselle, illallinen, iltashow ja kasinoa. Iltashowna oli argentiinalaisvaikutteinen tanssishow, jossa sekä tangottiin että esiteltiin argentiinalaisten karjapaimenien taitoja.