Tiistaina oli aika palata Rio de Janeiroon. Aikaisen
aamiaisen jälkeen lähdimme matkalaukkuinemme Uberilla lentokentälle, josta
lennon oli tarkoitus lähteä klo 10. Foz do Iguaçun kenttä on pieni ja lähtevien
matkustajien matkalaukkujen läpivalaisu ennen lähtöselvitystä tekee kentälle
hyvin pitkän jonon kiemurtelemaan pitkin tuloaulaa. Pääsimme kuitenkin ilman
ongelmia lentokoneeseemme ja ilmaan. Matka kului nopeasti katsoen LATAMin Latam
Play –sovelluksella muutama jakso Frendit –sarjaa. Meillä oli kaksin käytössä
varauloskäyntirivin kolme istumapaikkaa, mutta kesken matkaa Frendeihin
upottuamme melkein huomaamatta kolmannen paikan oli vallannut muualta siirtynyt
matkustaja.
Lento laskeutui Galeãon kansainväliselle lentokentälle, eri
kentälle siis kuin mistä lähdimme Foz do Iguaçuun. Lentokentällä otimme paikallisesta
pikaruokalasta hieman lounasta, ja sitten aloimme miettiä paluuta kaupunkiin. Koska
kolmen matkalaukun kanssa on aina hieman säätämistä pienimpien perus-Ubereiden
kanssa, niin ajattelimme kokeilla muutaman euron kalliimpaa UberSelect-autoa
isomman auton toivossa. Kuskimme Maria ajoikin paikalle autolla, jonka
takakonttiin saimme kaksi kolmesta laukustamme mahtumaan. Otimme suunnan kohti
Copacabanaa.
Seuraava majapaikkamme oli AirBnB:n kautta ja oli sijainniltaan
melkoinen löytö. Se sijaitsi vain reilun korttelin päässä Copacabanan rannasta
ja sen alakerrassa oli supermarket. Talon alakerrassa oli riolaiseen tapaan
ovimies, joka hoiti talon ulko-oven avaukset nappia painamalla. Häneltä saimme
myös huoneiston avaimen. Kun olimme saaneet matkalaukut huoneistoomme, niin
haimme alakerran kaupasta jääkaappiin täytettä. Sitten olikin jo kiire tutustua
lähirantaan, legendaariseen Copacabanaan.
Ranta on tuttu kuvista ja lauluista. Silti on uskomaton
tunne upottaa varpaat ensimmäistä kertaan rannan valkoiseen hiekkaan. Copacabana
vie sydämen välittömästi. Se näytti myös aikailematta meille huonot puolensa.
Kaupustelijat haistavat tuoreen turistin jo kaukaa, ja heille esitellään
matkamuistoja, taidetta, hattuja, rantaliinoja ja vaikka mitä. Rannalla on
tiuhaan rantabaareja ja pysähdyimme yhteen tilaten caipirinhat Copacabanan
valloituksen kunniaksi. Jopa baarin pöytään kaupustelijat tulivat kauppaamaan
tuotteitaan, ja niiden lisäksi olisi kuulemma löytynyt niin ruohoa kuin
kokaiiniakin. Kaikkea todellakin oli tarjolla,
Kun olimme tarpeeksi aistineet kotirantaamme ja ihastelleet
tummuvaa iltaa päälle kerääntyvine pilvineen oli aika palata kämpälle
iltapalalle ja rauhoittumaan reissauspäivän lopuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti