Maailman ympäri, päivä 6: Matka jatkuu, edessä Madrid

Oli aika jättää Pariisi taakse ja jatkaa matkaa. Luovutimme huoneistomme kymmeneltä ja nousimme vuokra-autoon kohti Orlyn lentokenttää. Vaikka oli lauantai ja aamupäivä, niin Pariisin tiet olisvat varsin tukkoiset. Onneksi meillä ei ollut mitään kiirettä ja olimme varanneet aikaa siirtymiselle. Joka tapauksessa kävi selväksi, että Pariisissa kannattaa ehdottomasti hyödyntää julkista liikennettä, koska se on varsin verraton ja nopea tapa edetä kaupungissa.

Orlyn länsiterminaali oli ihan toimiva. Emme joutuneet jumittamaan jonoissa ja istumapaikkoja oli terminaalissa reilusti. Lähtöportilla oli pelattavissa elejä, lapsille leikkialue ja lisäksi keskellä odotusaluetta oli piano. Iloksemme eräs teini-ikäinen pianistin alku olikin istunut soittimen ääreen, ja ihastutti muista matkustajia musiikilla.

Iberian kone ei ollut mikään uusin mahdollinen ja sekä istuin että turvavyökin oli parempia päviä nähnyt, mutta matka sujui odotettua nopeammin lennon saapuessa Madridiin etuajassa. Madridin lentokentällä sitten arvoimme lähdemmekö majapaikkaamme julkisilla vai Uberilla. Päädyimme taas Uberiin, sillä lähimetroasemamme Gran Via oli remontin vuoksi suljettu.

Huoneistomme isäntä otti meidät vastaan, esitteli paikat ja jätti meille avaimet. Kämppä on aivan keskustassa oleva kompakti kaksio, jossa kyllä pari yötä viettää helposti. Asuntoon oli jätetty varsin kattava infopaketti Madridin keskustasta. Kaupunki itsessään olikin meille kummallekin vieras, ja olimme aiemmin käynneet vain nopealla pysähdyksellä kaupungissa. Silloinkin pysähdys oli pakon sanelema. Olimme silloin matkustamassa Las Palmasiin, mutta lentomme peruuntui ja meidät uudelleenreititettiin kohteeseen Madridin kautta, jossa yövyimme jatkolentoa odottaen lentokenttähotellissa.

Huoneistoon asetuttuamme kävimme lähikaupassa ostamassa perustarpeita jääkaappiin. TripAdvisorista katsastimme lähialueen ravintolatarjontaa ja kun silmiimme osui georgialainen ravintola Khachapuri, päätimme yksimielisesti käydä testaamassa sen. Olemme suuria georgialaisen ruuan ystäviä ja georgialaisia ravintoloita olemme testanneet ainakin Kaukasiassa sekä Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Olenpa itsekin kunnostautunut hatsapurin vääntäjänä, ja minun hatsapuri-reseptini voi lukea täältä.

Gran Vian alueella oli ravintoloita vieri vieressä ja pääosa aukesi ilta kahdeksalta. Olimme georgialaisessa ravintolassa hieman kahdeksan jälkeen ja jo puoli yhdeksältä paikasta olisi ollut vaikeaa saada paikkaan itselleen ilman pöytävarausta. Tilasimme Adjaruli-hatsapurin pekonilla, hinkaleita ja lobion, ja onnistuimme tällä määrällä vetämään tutut ruokaöverit, jotka vedämme lähes poikkeuksetta georgialaisessa ravintolassa käydessämme. Ruokajuomaksi otimme pullon Kindzmarauli-viiniä. Lauantai.illan illalliselle oli siis loistavat puitteet.

Täytyy myöntää, että ruoka oli maittavaa. Hatsapurin juusto tuskin oli alkuperäistä suolaista sulgunia, mutta muuten maut vastasivat todella lähelle georgialaisia makuja. Palvelu oli ystävällistä, ruokalajien syömistapaan opastettiin perustellisesti ja ruokalajit tuli pöytään georgialaisittain, eli hyvin satunnaisessa järjestyksessä. Meille kannettiin ensin pöytään hatsapuri, sen syötyämme saimme eteemme lobion, ja vasta viimeisenä saimme hinkalit pöytään.

Kylläisinä vyöryimme takaisin huoneistoomme valmiina yöpuulle.