Maailman ympäri, päivä 13: Pientä päänsärkyä matkalla

Aikainen herätys, aamiaista, loput tavarat kasaan ja Uberilla lentokentälle – se oli yksinkertaisuudessaan aamun suunnitelma. Tarkoitus oli lähteä klo 10.15 lähtevällä LATAM-yhtiön lennolla kohti Iguassun vesiputouksia. Lennot olimme varanneet itse, eivätkä ne olleet samaa pakettia muiden maailmanympärilentojen kanssa. Lentokin lähti Rio de Janeiron toiselta kentältä, Santos Dumontin lentokentältä (SDU).

Vaikka oli lauantai-aamu, niin olimme varautuneet aamuruuhkiin. Onneksi liikenne oli kuitenkin todella sujuvaa, ja olimmekin hyvissä ajoin paikalla. Matkatavaramme oli aiheuttanut pieniä ennakkohuolia, koska jostain syystä lentoyhtiön sivuilla maksu kolmannesta matkalaukusta ei mennyt millään läpi, ja asiakaspalveluun soittaessa ja laukkua maksaessa ei kuittia maksutapahtumasta silti kuulunut. Itsepalvelu-Check-in -laite kuitenkin onneksemme sitten kertoi, että meille kuului kolme laukkua mukaan.

Kaikki oli mennyt niin jouhevasti, että nyt meillä oli reilusti aikaa ennen lennon lähtöä. Diners Clubin mukaan lentokentällä oli heidän yhteistyön piiriin kuuluva Advantage VIP Lounge, joten painelimme sinne. Ovimiehen mukaan yhteistyö oli juuri päättynyt, mutta päädyimme silti maksamaan itsemme sisään. Tämä saattoi olla virhe, koska tilat oli melko pienet, tarjoilut niukat ja pienen Lounge-tilan perällä veti joku vieras hirsiä niin antaumuksella, että saimme kuunnella äänekästä kuorsaamista koko Loungessa olon ajan.

Itse LATAMin lento Foz do Iguaçuun kesti vain pari tuntia, ja meni varsin sukkelaan. Ilmeisesti aikaiset aamuherätykset kuitenkin laukaisivat päänsäryn, joka tuntui koko ajan vain kovenevan lentokoneessa matkan edetessä. Lentokentällä huomasimme helpotukseksemme, että kaikki matkalaukkumme saapuivat myös mukanamme perille. Uberilla hurautimme majapaikkaamme, joka oli ensi kertaa matkallamme ihan normaali hotelli, eli ”mielikuvituksellisesti” nimetty hotelli Foz do Iguaçu.

Hotelli oli selkeästi parhaimmat päivänsä nähnyt vuosikymmeniä sitten. Mutta meille riitti, että saimme huoneeseen levitettyä kolme laukkuamme. Vajaan kilometrin päässä oli ruokakauppa, josta lähdimme ostamaan huoneen minibaariin vettä ja limonadia, sekä naposteltavaa. Kaupan tiloissa oli myös ravintola, jossa otimme lounasta seisovasta pöydästä. Ruoasta maksettiin taas lautasen painon mukaan.

Takaisin hotellille päästyäni päänsärky oli yltynyt niin pahaksi, että tilanne vaati lepoa. Ulkona oli kaunis pilvetön ilma, joten hieman harmitti mennä peiton alle. Onneksi minulla on ani harvoin päänsärkyä emmekä tälle päivälle olleet mitään selkeää ohjelmaa miettineet, joten yhden päivän uhraaminen ei ollut ylitsepääsemätöntä. Ja päänsärkylääke ja muutaman tunnin unet tuntuivat tekevän tehtävänsä.

Päätimme tehdä vielä iltakävelyn muutaman lähikorttelin ympäri. Brasiliassa tuntuu olevan joka korttelissa myös muutama apteekin ja kemikaliokaupan risteytystä muistuttava kauppa, ja kävimme yhdessä sellaisessa ostamassa myös lisää ibuprofeenia matkamme lääkelaukkuun. Sitten olikin hyvä vetäytyä keräämään voimia huomista varten hotellihuoneeseen.