Ljubljana, Slovenia

Euroopan kiertueemme seuraava etappi oli Slovenian pääkaupunki Ljubljana. Itse olen käynyt kaupungissa aiemminkin ja kokenut sen varsin miellyttäväksi pikku kaupungiksi Ljubljanica-joen rannalla. Kauppahalli, torit ja ravintolat ovat kaikki vieri vieressä joen rannalla Ljubljanan linnan vahtiessa taustalla kävelykatujen elämää.

Edellisellä kerralla vuonna 2008 majoituin miellyttävässä Most Hostellissa, Petkovškovo nabrežjella, joka on aivan lohikäärmesillan kupeessa. Tällä kertaa valinta osui Sava-joen rannalla olevaan Ljubljana Resortin hotelliin, joka tosin oli ennemminkin leirintä- ja karavaanialue kuin hotelli. Hotellin huoneistojen takaa meni junarata, jossa oli liikennettä öisinkin. Lisäksi huoneistojen ilmastointi ei toiminut. Langattomaan internetyhteyteen sai tunnukset vastaanotosta vuorokaudeksi kahdella eurolla. Vastaanotossa oli ainakin ilmoituksista päätellen käytettävissä ilmainen yhteys. Alueen allasalue sulkeutuu elokuun lopussa, mutta hyvien säiden vuoksi se oli vielä viimeistä päivää auki saapumispäivänämme, ja se oli paikan ehdottomasti parasta antia.

Ljubljanan ehdottomin nähtävyys on linna. Linnaan pääsee kävellen, mutta kummallakin kerralla olen mennyt sinne maksullisella hissillä, joka lähtee Krekov trgin reunasta. Linnassa on erilaisia näyttelyitä ja museoita, osa maksullisia ja osa ilmaisia. Ostimme 6 euron liput, jolla pääsi hissin lisäksi Slovenian historian museoon, sekä maisemia ihastelemaan linnan korkeimpaan torniin, jonka pohjatiloissa on myös näyttely.

Mikäli ei halua kiivetä näköalatornin huipulle, niin näkymät Ljubljanaan avautuvat kauniisti myös linnan muurilta. Me myös lounastimme linnan piha-aukion ravintolassa, ennen paluuta linnasta alas kaupunkiin.

Ljubljanassa välimatkat ovat lyhyitä. Me ajoimme linnalta parin kilometrin päähän BTC Cityparkiin, joka on suuri kauppojen keskittymä ja jossa on useita tavarataloja, erikoisliikkeitä ja kauppakeskuksia supermarketteineen vieri vieressä pienellä alueella. Autoton matkailija voi istua myös joenrannan kahviloissa Kolmoissillan ympäristössä, kierrellä lähistön kävelykatuja ja Slovenska cestan ympäristön kauppoja tai mennä vaikkapa kävelylle tai piknikille Tivolin puistoon.

Kahden Ljubljanassa vietetyn yön jälkeen lähdimme ajamaan kohti Kroatiaa. Matkan varrella kuitenkin päätimme poiketa jossain lukuisissa Slovenian karstimaahan syntyneissä luolissa. Näistä luolista mielenkiintoisimmalta vaikuttivat suuri Postojnska jama sekä maanalaisista järvistään tunnettu Križna jama. Ensin päätimme etsiä hieman syrjemmässä moottoritieltä olevan Križna jaman. Syyskuussa opastettuja kierroksia luolassa järjestetään kolme kertaa päivässä. Saavuimme paikalle hyvissä ajoin ennen kello yhden kierrosta, että päätimme ennen sitä jatkaa matkaa Snežnikin linnalle, joka oli viidentoista minuutin ajomatkan päässä luolista.

Križna jamassa englantia puhuva opas otti meidät lämpimästi vastaan. Onneksi mukanamme oli pitkähihaista, koska lämpötila luolissa on 8 astetta läpi vuoden.  Oppaalta saimme jalkaamme sopivan kokoiset kumisaappaat ja lamput, jotka kuuluivat 7 euron maksuun.

Järvien pinnankorkeus vaihtelee päivittäin säästä riippuen, ja tällä kerralla vesi oli niin matalalla, että kierros tehtiin kävellen kumiveneen sijaan. Opas esitteli asiantuntevasti luolan eläimistöä, syntyhistoriaa ja paikalla näki myös jälkiä muinaisista luolakarhuista sekä niiden luita. Kierros oli kyllä ehdottomasti kokemuksen arvoinen.

Kierroksen jälkeen lounastimme Unecissa moottoritien lähellä, ja päätimme kuitenkin jatkaa matkaa aikataulussa pysyäksemme suoraan Kroatiaan ja jättää Postojnska jamassa vierailun toiseen kertaan. Mahdollisuus tähän tulikin muutaman päivän päästä, kun Triesteen lähtiessämme päätimme käydä luolilla ensin. 

Postojnska jama on aivan erilainen luolakohde, suuri turistinähtävyys laajoine parkkialueineen, myymälöineen sekä kahviloineen. Parkkeeraus maksoi 3,50 euroa ja 22 euron hintaisella lipulla pääsi kilometrien pituiseen luolastoon. Luoliin on rakennettu väkimäärän kuljettamista varten reilun kilometrin pituinen minijunarata, johon turistit istutetaan. Pienen junamatkan jälkeen luolien kiertelyä jatketaan oppaan johdolla noin kilometri. Tunnin välein alkavilla kierroksilla on mahdollista valita useista eri oppaista, jotka kaikki puhuvat eri kieliä: sloveniaa, italiaa, englanti, saksaa... Tämä kertonee jo jotain luolien suosiosta. Ennen paluuta junalla voi katsoa myös näytillä olevaa olmia, joka on yksi luolaston harvinaisimmista eläjistä. Tässä luolassa kuvaminen on kielletty. Oppaiden mukaan luolien eläimet ovat liian herkkiä kameroiden salamavaloille. Siksi tästä luolasta kuvia onkin vain junamatkalta, jossa kuvaaminen oli melko haasteellista.