Roadtrip Euroopassa

Syyskuu on loistavaa aikaa pitää pientä taukoa Suomen kylmenevistä ilmoista. Tietenkin epävarmojen ilmojen riski on myös Suomea etelämmässä silloin korkeampi, mutta matkakohteissa ei silloin ole niin ruuhkaista kuin Euroopan virallisena lomakuukautena eli elokuussa. Lähtö- ja loppupisteeksemme valitsimme Unkarin Budapestin, johon on helppo ja edullista lentää. Myös autonvuokraus onnistui sieltä kohdemaihimme Slovakiaan, Itävaltaan, Sloveniaan, Italiaan ja Kroatiaan helposti.

Tässä blogitekstissä käsittelen lähinnä matkantekoa Euroopan teillä, itse kohteista on omat tekstinsä. Matkamme aikataulu oli seuraava:
2.9.: Lento Budapestiin, ajo Bratislavaan
3.9.: Päiväreissu Wieniin Bratislavasta
4.9.: Ajo Bratislavasta Ljubljanaan
5.9.: Tutustumista Ljubljanaan
6.9.: Ajo Ljubljanasta Kroatian Ikaan, matkalla mm. Križna jamaan tutustuminen
7.9.: Päiväreissu Pulaan Ikasta
8.9.: Päiväreissu Krk-saarelle Baškaan sekä Rijekaan
9.9.: Kiertelyä Ikassa ja Ičićissa
10.9.: Päiväreissu Slovenian Postojnska jama ja Italian Triesteen
11.9.: Auringonottoa ja kiertelyä Opatijassa
12.9.: Auringonottoa ja pakkaamista
13.9.: Ajo Ikasta Zagrebin kautta Balatonin Vonyarcvashegyyn
14.9.: Ajo Balatonilta Budapestiin
15.9.: Tutustumista Budapestiin
16.9.: Hungaroring ja lento Budapestista Helsinkiin

Autonvuokrausfirma Triftyn henkilökunta oli lentokentällä vastassa kyltteineen ja kuljettivat meidät minibussilla lentokentän lahellä olevaan toimipisteeseensä. Papereiden täytön ja auton tarkastamisen jälkeen matka olikin jo valmis alkamaan kartan ja autoon kuuluvan navigaattorin avulla kohti Bratistavaa. Lentokentältä on lyhyt matka Budapestin kehätielle M0, joka päättyy kohti Slovakian ja Itävallan rajaa suuntaavaa moottoritietä M1.

Ennen Itävallan ja Slovakian raja-asemia edeltävää risteystä oli selvästi merkitty huoltoasemat, joista pystyi ostamaan vignetten, eli maksaa moottoritiemaksu Itävallan ja Slovakian teille. Vignette liimataan auton tuulilasiin ilmoitukseksi ajo-oikeudesta. Hauska yksityiskohta oli, että Itävallan vignettet myytiin huoltoaseman tiskiltä, mutta Slovakian ulkoa pienestä työmaakoppia muistuttavasta myyntikojusta.

Rajojen ylittäminen Unkari-Slovakia ja Slovakia-Itävalta-rajalla on helppoa. EU:sta todellakin on ollut apua, koska raja-alueen läpi voi ajaa rauhassa läpi, ilman turhia pysähdyksiä.

Moottoriteitä pitkin pääsee nopeasti siirtymään paikasta toiseen, koska etäisyydet on huomattavasti Suomea pienemmät. Kiirettömän matkaajan kannattaa kuitenkin tutustua karttaan, ja suunnitella muunlaisiakin reittejä kuin suorimpia ja nopeimpia siirtymisiä moottoritietä pitkin. Bratislavasta lähdimmekin Ljubljanaan hieman poikkeavaa maisemareittiä pitkin. Neusiedler Seen rannalla avautui laajat viiniviljelmät, joiden läpi ajoimme kohti Eisenstadtia. Matka kulki läpi pikkukylien ennen kuin palasimme A2 moottoritielle.

Emme myöskään lähteneen Ljubljanaan Mariborin suuntaan, vaan jatkoimme A2:sta aina Volkermarktiin asti. Pikku hiljaa moottoritie sulkelsi entistä useammin tunneleihin. A2:n varrella oli todella hyvin varusteltuja huoltoasemia, joista sai myös Slovenian vignetten. Volkermarktin kohdalla lähdimme pikkutielle kohti Bad Eisenkappelia ja Seebergin rajanylitysasemaa. Tie muuttui lopussa hyvin kiharaiseksi, sen kivutessa yli kilometrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle.

Heti rajanylityksen tie lähti laskeutumaan idyllisissä slovenialaisissa alppimaisemissa. Tie pujotteli Kokra-joen puolelta toiselle pienien siltojen yli. Vastaavia maisemia ei moottoritietä ajaessa olisi nähnyt.

Kroatian rajat olivat matkamme aikana ainoita, joissa oli myös passintarkastus. Sloveniaan Postojnska jamaan matkatessamme jouduimme myös kunnolla jonottamaan rajalle, syynä oli lähinnä Kroatian rannikolta kotiin palaavat itävaltalaiset ja saksalaiset, jotka ovat suurin turistijoukko aurinkoisella rannikolla.

Kroatian teillä ei ole vignettet käytössä. Tiettyjen tunnelien ja siltojen käytöstä peritään kertamaksu ja tälläisiä matkallamme ovat Pulan ja Rijekan välillä oleva Učka-tunneli sekä Krk-saaren silta. Suurimmilla moottoriteillä on ajomatkaan perustuva maksu. Esimerkiksi Rijekan ja Zagrebin väliselle moottoritielle lähdettäessä otetaan moottoritiemaksua varten lipuke. Tie nousee nopeasti vuorille rannikolta. Maksu maksetaan moottoritieltä poistuttaessa tai vasta Zagrebiin saapuessa.

Unkariin palatessamme maksuista ei meidän tarvinnut huolehtia, koska autovuokraamme kuului ajo-oikeus Unkarissa, josta tarra tuulilasissa oli ilmoituksena. Koko ajomatka meni meiltä kommelluksitta, navigaattori oli hyvä apu, jonka tueksi tietenkin kannattaa ostaa ajantasalla oleva maantiekartta. Suurimmat kaupungit on opasteissa merkitty hyvin. Ajaminen onkin loistava tapa kulkea, nähdä maisemia ja myös suurimpien kaupunkien ulkopuolista elämää rajojen ylittyessä helposti.

Budapest, Unkari

Budapest on mahtava kaupunki Tonavan varrella ja ihastuin itse siihen jo aiemmalla käynnilläni vuoden 2008 toukokuussa. Uljas Tonava, kaupungin tunnelma ja sen monet mahdollisuudet tarjoavat tekemistä niin lyhyelle kuin pidemmällekin vierailulle. Tällä kertaa vietimme Eurooppa-kierroksemme kaksi viimeistä yötä Budapestissä ennen lentoa koti-Suomeen.  Majoituimme pienessä, mutta kotoisassa Papillon hotellissa Budan puolella lähellä Tonavaa. Ensimmäinen ilta menikin majoittuessa, sekä kierrellessä läheistä ostoskeskus Mammutia ja iltakävelyllä Tonavan Budan puoleista rantaa pitkin. Budan puoli on paljon hiljaisempi ja sielä on ravintoloita Pestin puolta vähemmän, mutta iltavalaistu Parlamenttitalo on todella upean ja vaikuttavan näköinen vastarannalta illan pimetessä.

Itsenäisen matkaajan kannattaa ehdottomasti ostaa vuorokauden lippu julkisiin kulkuvälineisiin, jos haluaa nähdä kaupungista paljon ja on suunnitteilla matkustaa eri puolella kaupunkia oleviin nähtävyyksiin. Meilläkin oli se aluksi tarjoituksena ja matkasimmekin ensimmäisenä Budan linnaan raitiovaunulla ja nousimme linnan alueelle länsireunalta.

Linnan aluella sijaitsee mm. Kansallisgalleria ja Tonavan puolella avautuu maisemat yli Tonavan ja kaupungin. Tonavan puolelta linna-alueelle pääsee myös hissillä, jolla laskeuduimme rantaan.

Linnan juurelta Tonavan ylittää Széchenyin ketjusilta, jonka majesteettiset leijonat vartioivat liikennettä. Silta johtaa Rooseveltin aukiolle, jonka varrella sijaitsee mm. Unkarin tiedeakatemia. Aukion laidalta myös löysimme mielenkiintoisen kiertoajelun lähtöpaikan, johon kävimme myös ostamassa liput.

Ennen kiertoajelun alkua ehdimme kiertämään muutaman korttelin ja katsomaan Pyhän Tapanin tuomiokirkkoa (Szent István-bazilika).

Kadun varrella oli myös ravintoloita ja istahdimme yhteen nauttimaan lounaaksi gulassia, tietenkin!

Vaikka suunnitelmamme olikin aluksi kiertää omin päin Budapestia, niin Riverriden kiertoajelu ja –risteily kelluvalla bussilla oli jotain sellaista, mistä ei voinut kieltäytyä. Jo itse ajoneuvo oli nähtävyys perämiehineen ja bussinkuljettajineen.

Opas esitteli englanniksi ja saksaksi nähtävyyksiä, kuten Parlamenttitaloa, juutalaiskultuurin museota ja synagoogaa, oopperaa sekä Sankarien aukiota.

Kun kaupungin katuja oli kierretty, oli aika ajaa Tonavaan. Alukselle Tonavan rannalla oli ramppi, josta ajettiin suoraan Tonavaan ja hetkessä bussi muuttui lautaksi, joka puski Tonavassa kohti Parlamenttitaloa ja ketjusiltaa. Samaa ramppia pitkin päästiin takaisin kuivalle maalle ja kohti kierroksen loppua.

Huikaisevan kokemuksen jälkeen istahdimme hetkeksi terassille ja suuntasimme mielestäni Budapestin mukavimmalle ostos- ja ravintolakadulle Váci utcalle, jolle Rooseveltin aukiolta pääsee Dorottya utcaa pitkin. Moni varmaan kutsuu kävelykatua turistirysäksi, mutta kauppoja sieltä löytyy moneen makuun kuten ravintoloitakin. Illallisaikaan sisäänheittäjiä löytyy, ja Budapestissa olisi varmaan mahdollisuus illastaa edullisemminkin, mutta itse en ole ruokaan pettynyt Váci utcan ravintoloissa vuonna 2008, enkä tälläkään kerralla. Casablanca –ravintolassa varsinkin talon erikoisruoka oli mielenkiintoinen. Eteen tuotiin lähes raaka pihvi kuumalla kivellä, ja pihvi paistui kivellä sellaiseksi, minkä kypsyisenä sen itse halusi nauttia.

Jos Váci utcan loppuun kävelee päivällä, niin kannattaa ehdottomasti käydä myös kauppahallissa. Sielä kävin vuonna 2008, mutta tällä kertaa olimme lähistöllä sen jo sulkeuduttua. Myös paikallisiin kylpylöihin kannattaa tutustua, jos aikaa on käytettävissä. Itse kävin aiemmalla vierailullani Széchenyin kylpylässä helteistä päivää viettämässä.

Viimeinen matkapäivä koitti, ja sen tavoitteena oli tutustua Budapestin liepeillä olevaan Hungaroringin formularataan. Tiesimme, että radalla oli ajoharjoitukset menossa, joten otimme sen riskin, että emme mahdollisesti näkisi radasta vilaustakaan.

Pääportilla vartija kuitenkin antoi meidän mennä tutustumaan mestareiden puistoon. Patsaspuistoon saapuessa meitä ensimmäisenä tervehti Bernie Ecclestone -patsas.

Jokainen Hungaroringin voittaja oli saanut oman muistolaattansa. Muistolaattojen vierestä lähti myös kuja, jota ympyröi kaikki F1-sarjan maailmanmestarit. F1-maailman jumaloiman Ayrton Sennan patsaan edessä oli kukkia kunnioittamassa edesmennyttä sankaria ja suomalaisistakin mestareista oli oikein edustavat veistokset puistossa.

Lähdettyämme puistosta kiersimme vielä koko rata-alueen ympäröivän aidan pikkuteitä pitkin ja raoista vilkuilimme radan maalisuoraa ja varikkoaluetta. Koska aikaa vielä oli lennon lähtöön, niin ehdimme kierroksen jälkeen vielä piipahtamaan muutamassa matkan varrella olleessa ostoskeskuksessa tekemässä viime hetken tuliaisostoksia. Matka lentokentälle ja kotiin oli valmis alkamaan sen jälkeen.

Balaton, Unkari

Matkamme oli alkanut lähetä loppuaan, mutta ennen Budapestiin paluuta halusimme vielä tutustua päivän pysähdyksellä Balatonin maisemiin Unkarissa. Booking.comista olimme varanneet Balatonin länsireunasta huoneen mielenkiintoisen nimisestä paikasta, Vonyarcvashegysta. Villa Plattensee ylitti kaikki odotukset.

Allasalue oli kutsuva, henkilökunta ystävällinen, huoneistoissa kunnollinen ilmastointi ja langaton internet-yhteys sekä aamiaispöytä runsas. Tämän kaiken lisäksi allas-alueella oli itsepalvelubaari, jossa oli juomia kylmässä ja otetut juomat merkittiin vihkoon.

Itse paikkakuntaan tutustuminen jäi hieman pintapuoliseksi, koska saavuimme Kroatiasta myöhään iltapäivällä majapaikkaamme ja allas-alue houkutteli pulahtamaan helteisen ajopäivän jälkeen. Totaalisen rentoutumisen jälkeen etsimme lähimmän ruokapaikan ennen yöpuulle vetäytymistä. Ruokapaikaksi löytyikin varsin miellyttävä majatalo, Torony Csárda Étterem. Annokset olivat todella suuria ja maittavia, sekä ehdottomasti unkarilaisia.

Aamulla lähdimme ajamaan Balatonin pohjoisrantaa Budapestia kohti. Matkalla oli lukuisia kyliä ja rannalla erilaisia uimaloita. Ajoimme Balatonfürediin asti, jossa oli aivan loistavassa kunnossa oleva Esterázyn ranta.

Ranta-alue oli maksullinen ja sitä reunusti ravintoloita ja kioskeja. Rannalla oli vaatteiden vaihtoon tarkoitettuja koppeja sekä suihkupisteitä.

Ranta oli hyvin loiva ja sitä pystyi kahlaamaan useita kymmeniä metrejä eteenpäin. Järvellä seilasi vain purjeveneitä, eikä moottoriveneistä ollut tietoakaan joutsenten uidessa rauhassa lämpimässä Balatonissa. Hetken paikasta nautittuamme piti matkaa kuitenkin jatkaa ja suunnata kohti Budapestia.

Zagreb, Kroatia

Matkalla Kroatian rannikolta Balatonille pysähdyimme lounas- ja kävelypysähdykselle Zagrebiin. Keskeltä vanhaa kaupunkia, Kaptolia löytyi yllättäen ostoskeskus, jonka alapuoliseen parkkihalliin laitoimme auton seisahdusta varten parkkiin. Uudesta ostoskeskuksesta tullessa ulos avautui vanhan kaupungin idylliset pikkukujat.

Kujat johti etelään päin kohti Dolak-tori. Tori kuhisi myyjiä, notkuvien vihannes- ja hedelmäpöytien lisäksi esillä oli vaatteita ja matkamuistoja.

Dolak-torin reunalla, Trg bana Jelačićan yläpuolella nautimme myös ensimmäistä kertaa tällä matkalla lihaburekit. Itse ihastuin tähän perinteiseen balkanilaiseen piirakkaan edellisellä Kroatian käynnillä, mutta niin vain sen maistaminen jäi tällä matkalla viime tippaan.

Jaloittelimme vielä kävellen Trg bana Jelačićan läpi Zrinjevacin puiston reunaan asti palataksemme viereistä katua takaisin.

Paluumatkalla ohitimme vielä Zagrebin tuomiokirkon ja ihastelimme Kaptolin koristeellisia rakennuksia ja yksityiskohtia ennen ajomatkan jatkamista. Kuuma ja iloisia ihmisiä täynnä oleva vanha Zagreb yllätti kulkijan ja olisi varmasti ollut pidemmänkin pysähdyksen arvoinen paikka.

Ika ja Ičići, Kroatia

Matkan pisintä etappia varten olimme vuokranneet Kroatiasta huoneiston Ikasta, joka on miellyttävä pikkukylä Kroatiassa, Rijekan ja Opatijan kupeessa. Ika sijaitsee pienessä Rijekan lahden lahdelmassa. Viereisessä lahdelmassa sijaitsevan Ičićin kanssa kylät ovat melkein kasvaneet kiinni isompaan Opatijaan. Rannikko on hyvin jyrkkä ja kyliä yhdistävä tie kulkee aivan rannassa, josta lähtee sisämaata kohti hyvin jyrkkiä pikkuteitä rannikkoa reunustaville asunnoille.

Seitsemäksi päiväksi varaamamme huoneisto oli kolmikerroksisen huvilan ylimmässä kerroksessa. Kahden makuuhuoneen, kahteen eri suuntaan avautuvan parvekkeen ja kahden kylpyhuoneen huoneistosta näki lähes koko Rijekan lahden, koska se oli useita kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, vaikka rantaan oli vain alle kilometri. Huoneiston olimme varanneet Interhomen kautta.

Huvilan omistava perhe asui itse alimmassa kerroksessa ja pitivät huolta asujien viihtyvyydestä. Pihalla oli käytettävissä rauhallinen uima-allasalue grillauskatoksineen. Ilmastointi, oman huoneiston keittiö varusteineen ja satelliitti-tv kuuluivat huoneiston mukavuuksiin. Langaton internet-yhteyskin huoneistosta löytyi.

Alas kylään johti tie ja rappuset, jotka laskeutuivat jyrkästi kohti rantaa. Alaspäin siis pääsi hyvinkin helposti. Kylässä oli kauppaa, muutama baari ja kahvila, sekä aivan rannassa ravintola kylän hotellin yhteydessä.

Lahden poukamassa oli muutama laiva, uima-ranta ja laituri, joka myös toimi auringonottajien tukikohtana rannan lisäksi.

Rantaa myötäili myös kävelytie naapurikylään Ičićiin, joka oli hieman Ikaa suurempi ja laajempi kauppa- ja ravintolavalikoimaltaan. Matkaa naapurikylään ei ollut kuin kilometri tai pari – juuri sopiva matka iltakävelylle.

Maisemat olivat kuin suoraan postikortista, varsinkin kun ilta-aurinko maalasi näkymät väreillään. Ihanaa idylliä varjosti ainoastaan tieto siitä, että kävelyretken päätteeksi piti rantaan johdattavat portaat kävellä myös ylöspäin päästäkseen takaisin majapaikkaan.

Trieste, Italia

Kun kerta olimme lyhyen matkan päässä, niin päätimme käydä myös ostosmatkalla Italian Triestessä. Jälkikäteen voidaan sanoa, että itse ostosmahdollisuuksien etsimisen sijaan olisi kannattanut tutustua ennemminkin Triesten uskomattoman kauniiseen keskustaan.

Ensimmäinen ostoskeskus Giulia oli melko pieni ja nopean pyörähdyksen jälkeen suuntasimme paljon suurempaan Torri d’Europaan. Ostoksien ja syömisen jälkeen suuntasimme vasta Triesten keskustaan, joka olisi ollut täynnä toinen toistaan houkuttelevampia ravintoloita, kun nyt olimme tyytyneet ostoskeskuksen ketjuravintolaan. Auton saimme parkkeerattua aivan rantaan Riva del Mandracchion varrelle. Piazza dell’Unità D’Italia patsaineen ja ympäröivine rakennuksineen oli ilta-auringossa unohtumaton näky.

Kävelimme kaupungintalon vierestä Piazza della Borsalle ja jatkoimme kohti Grande Canalia.

Kävelimme kanaalin rantaa pitkin kohti sen päässä olevaa kirkkoa ja ohitettuamme sen kiersimme muutamia kävelykatuja, joiden varrelta löydimme myös ihanan jäätelöbaarin.

Jäätelöiden jälkeen lähdimme kohti rantaa, jossa aurinko värjäsi taivaan. Myös Molo Audacelle oli ihmisiä ihastelemaan näkyä. Koska meillä oli vielä paluumatka Kroatiaan edessä, jouduimme jättämään maisemat taaksemme aivan liian vähän Triesteä nähneenä.