Perjantain olimme suunnitelleet rauhalliseksi päiväksi.
Lauantaina oli edessä matkailuauton luovutus ja lento uusiin maisemiin, joten
piti järjestellä matkalaukkuja ja huoltaa matkailuautoa luovutuskuntoon. Tämän
lisäksi ehdimme rennon ulkona nautitun aamiaisen jälkeen tehdä kävelyretken
rantaa pitkin.
Clarks Beachilta avautui näkymät aina Aucklandiin asti.
Ranta ei ollut ihan yhtä upea hiekkaranta, mihin olimme saaren itärannikolla
tottuneet, mutta tuntui silti suositulta ja halutulta alueelta, koska siellä
täällä rakennettiin uusia huviloita rannalle. Ja olihan vieressä paikallinen pursiseura
ja golf-kenttä, joten aktiviteetteja alueelta löytyi. Mekin päätimme ottaa
kierroksen golfia, tosin minigolfin muodossa leirintäalueen hieman aikaa
nähneellä ja muhkuraisella betoniradalla. Mielestäni pallo pomppi radalla jo hieman
tuurinkin mukaan, mutta toki tämä voi olla vain hävinneen pelaajan katkeraa
tilitystä radan heikkokuntoisuudesta. Minigolfia lopetellessamme alkoi sade ja
loppupäivän tuli ensin kuuroja silloin tällöin. Lopulta sadekuurot yltyivät
ukkoskuuroiksi asti. Muutaman kerran jyrähti todella lähellä ja saimmekin
lauantaina ensi kuulla ja lopulta lähtiessämme nähdä, että salama oli iskenyt
puuhun vain muutama sata metriä leirintäalueen viereen. Ei siis ihme, että myös
leirintäalueen nettiyhteyden olivat menneet poikki perjantai-iltana, eivätkä
palautuneet kuntoon lähtöömme mennessä.
Lauantaina olimme saaneet itsemme ja auton lähtövalmiiksi
aamu-kymmeneen mennessä ja tunnin verran ajoimme vuokrausfirmaan. Auton
luovuttaminen meni sujuvasti ja vuokrausfirmasta oli järjestetty ilmainen
bussikyyti lentokentälle. Oli aika jättää Uusi-Seelanti taakse ja jatkaa matkaa
Australian Sydneyyn. Qantaksen lennot tuntuivat olevan Australiaan hieman
myöhässä, mutta lopulta pääsimme matkaan. Sain lennon ajaksi viereeni mukavan
uusiseelantilaisrouvan, joka oli menossa lapsiaan tervehtimään Australiaan. Hän
oli kiinnostunut kaikesta Uudessa-Seelannissa näkemästäni ja ylisti itsekin
maataan. Ensi kerralla minun pitäisi kuulemma käydä ehdottamasti Eteläsaarella. Lennolla ehdin katselemaan myös Jasper
Pääkkösen tähdittämän ”BlacKkKlansman”-elokuvan, joka oli varsin vaikuttava ja
nykyaikaan viittaava kannanotto.
Sydneyssä riehui ukkosmyrsky, jonka vuoksi olimme lopulta
laskeutuessamme jo tunnin myöhässä. Koska ukkonen vielä riehui lentokentän
päällä, niin jouduimme odottelemaan koneessa vielä hetken maahan pääsyä.
Maahantulomuodollisuudet menivät yllättävän nopeasti. Maahantulokortteihin
olimme kertoneet käyneemme patikoimassa Uudessa-Seelannissa, mutta se ei
onneksi vaikeuttanut tai hidastanut maahan pääsyä. Korteissa painotettiinkin,
että kannattaa olla ennemmin rehellinen kuin salata jotain vaikeuksien pelossa.
Lentokentällä meitä odotti vuokra-auto ja onneksi ilmakin oli hieman
selkeytynyt. Kaupassa käynnin ja majoittumisen jälkeen uuteen
AirBnB-majapaikkaamme ilta hämärtyi sateen alkaessa uudelleen. Kämppämme
sijaitsi Bondin alueella. Valitettavasti emäntämme oli ilmoittanut ennen
saapumistamme, ettei asunnossa olisikaan toimivaa internet-yhteyttä, kuten oli
pitänyt. Uudessa-Seelannissa alkanut rajoitettu yhteys nettiin siis jatkui, ja
pakollisiin surffailuihin käytimme mukanamme ollutta maksullista SkyRoamia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti