Tbilisi, Georgia

Pääsiäisen 2013 lomakohteeksi seuloitui hieman eksoottisempi Tbilisi Georgiassa. Internetistä tietoa kaupungista etsiessäni törmäsin sekä vanhaan että liian vähäiseen tietoon, ja siksi päätin elvyttää oman blogini jälleen henkiin. Tbilisissä rakennetaan huimaa vauhtia uutta, joten kaikki tietolähteet ei pakosti ole ajan tasalla ja varmaan tämäkin blogiteksti vanhenee nopeasti. Viimeisen vuoden aikana käymistäni kohteista koitan saada jotain kuvaraportti-tyyppistä blogia aikaiseksi myöhemmin.

Matkaan lähdimme pääsiäisviikon keskiviikkona. Lentoyhtiö Ukraine International Airlines lentää Georgiaan kätevästi yhdellä välilaskulla Kiovan kautta. Matka-asiakirjoiksi riitti passi ja lentolippu, EU:n asukkaat pääsee viisumitta Georgiaan.

Georgiassa kello on talviaikana Suomea 2 tuntia edellä (kesäaikana 1 tunti), joten saavuimme perille vasta puolenyön jälkeen. Lentokentällä otimme heti automaatista käteistä Georgian lareina, jota ei Suomesta saa. Valitettavasti olimme matkan jälkeen hieman väsyneitä neuvottelemaan taksimatkasta taksikuskien kanssa, joten hyppäsimme lentokentän edessä odottavien siistien Toyota-taksien jonon ensimmäiseen autoon. Autoissa ei ole turhaan tekstiä, että pyydä kuskia laittamaan mittari päälle, mutta emmepä pyytäneet - olisi kannattanut. Loppujen lopuksi kuski kyni meiltä 35 euroissa (saamamme 100 larin setelit olivat hänen vaihtokassalleen liian suuria), vaikka puolella tuosta, eli 35 larilla, pitäisi matkasta helposti selviytyä.

Hotellimme Ambasadori oli varsin hauska, hieman erikoinen, mutta siisti hotelli. Hotellin vieressä oli tosin rakennustyömaa sekä kirkko kirkonkelloineen, joten herkkäunisimmille saattaa olla haasteellista jatkaa uniaan aamulla, kun työt ja kirkonkellojen kalke alkaa.

Langaton verkko toimi hyvin ja tilavissa kylpyhuoneissa oli kylpyamme, reilusti pyyhkeitä, kunnon paksua wc-paperia ja kylpytakit. Aamiainen kesti oikein mukavasti klo 11 asti joka aamu. Yllättäen kahvi ei kuulu aamiaiseen, mutta sitä voi kyllä ostaa mikäli georgialainen tee ei maistu aamiaisella. Tarjolla on leipää, leikkeleitä, vihanneksia, pekonia, nakkeja, mehua, jugurttia, hedelmiä, juustoja... ihan mukavan aamupalan noista saa kyllä rakennettua.

Torstaina ajattelimme heti valloittaa kaupunkikuvaa hallitsevan Narikalan linnoituksen. Hotellimme takaa lähti kuja läpi vanhan kaupungin. Pienellä aukiolla hotellimme takana piti olla kehuttu Sans Souci -ravintola, mutta paikka oli vaihtanut nimeään Café Gabriadzeksi. Vieressä oli nukketeatteri ja toisella puolella irkkupub The Hangar bar. Myös Tbilisin vanhin säilynyt kirkko Anchiskhati basilika on pienen aukion reunalla. Aukion tunnistaa myös nukketeatterin varsin erikoisesta kellotornista.

Kujan vartta kävelimme mm. Erekle II moedanin puiston ohi. Kujan muuttuesssa Shavtelis quchasta Erekle II quchaksi ilmaantui useita hauskalta vaikuttavia kahviloita, ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä. Seuraavaksi eteen tuli Sioni katedraali, jonka jälkeen kujalta erottautui kaksi muuta pientä kujaa, jotka kuitenkin kaikki päätyvät Gorgalis Moedanille, Metekhi-sillan länsipuolisella rannalla olevalle aukiolle. Alue on täynnä ravintoloita ja kahviloita, joista voi vapaasti valita mieleisensä.

Ylitimme Metekhi -sillan, jota vartioi Metekhin kirkko ja kuningas Vakhtang Gorgasalin patsas. Sillan itärannan Eurooppa-aukio on hieman vielä rakenteilla, joten meni hetki hahmottaessa, kuinka pääsemme köysiradalle. Pientä soratietä ja työmaa-aluetta muistuttavan alueen läpi onnistuimme kuitenkin löytämään perille. Maksu oli 1 lari/hlö suuntaansa, ja hinnan pystyi lataamaan metrokortille, tai meidän tapauksessa tuli maksaa myös kortista 2 laria.

Huipulla ihastelimme maisemia, linnoitusta sekä Kartlis dedaa, äiti Georgiaa, joka on 20 metrinen alumiinipatsas vahtimassa Tbilisia kukkulan huipulta. Huipun takana laskeutuvassa solassa on kasvitieteellinen puutarha, jonne olisi päässyt pientä maksua vastaan, mutta jätimme paikan vierailematta.

Laskeuduttuamme takaisin palasimme Gorgasalis Moedani -aukiolle, ja kävimme Dom Vina / Wine Center -viinikaupassa. Georgialainen viini kannattaa kokea, ja mekin ostimme muutaman pullon mukaamme. Myyjältä kannattaa ehdottomasti kysyä neuvoa, jos mielessä on joku tietynmakuinen viini. Auttavalla englannilla ja elekielellä asia tulee kyllä selväksi.

Palatessamme hotellille istahdimme vielä yhdelle Erekle II quchan Kala-ravintolan terassille nauttimaan oluesta, auringonpaisteesta sekä jäimme seuraamaan katukissojen ja -koirien kiertelyä.

Hotelliin päästyämme aloimme valmistautumaan illalliselle, mutta matkakumppanini tunnetusti herkkä vatsa alkoi taas ilmoittamaan vastalauseitaan. Lopulta jouduimmekin jättämään ulkoilemisen ja tilasimme huoneeseen ruokaa. Tosin hotellin khachapurit olivat todella maittavia. Imeruli khachapuri on perinteinen pyöreä juustopiirakka, ja Adjaruli khachapuri sama piirakka veneen muotoisena, päällään voita ja kananmuna. Ruokajuomana meni yksi ostamistamme viinipulloista, ja loppuilta meni mukavissa merkeissä hotellihuoneessa pienistä vatsavaivoista huolimatta.

Pitkäperjantai alkoi laiskoissa merkeissä, kun halusimme varmistaa, että edellisillan vatsatauti oli varmasti voitettu. Iltapäivällä aloitimmekin suunnistuksen kohti Rustavelia, jonka suunnittelimme ensimmäiseksi määränpääksi.

Matka Shota Rustavelin puistokatua pitkin vei ohi mm. Parlamenttitalon, Kashveti kirkon ja Oopperatalon. Rustavelin metroaseman viereisellä McDonaldsilla kävimme iltapäiväkahvilla, ja kiertelimme ympäristöä Tbilisin konserttitalon ja Vere -puiston suuntaan. Paluumatkalla poikkesimme Radisson Blu Iveria -hotellin viereisessä Smart Supermarketissa ostamassa hotellille välipalaa tulevia päiviä varten. Hotellille palasimme pikkukujia Pyhän kolminaisuuden kirkon kautta vanhan kaupungin pohjoismuurille, jonka suuntaan kulkee myös Baratashvilin katu.

Pohjoismuurin juurella huomasimme muutamia mielenkiintoisia ravintoloita, joista mielenkiintoisin oli "The Old City Wall". Päätimme suunnata ravintolaan illalliselle siistiytymisen jälkeen. Sisäänkäynti oli Georgian Wine Centerin ovesta muurin pohjoismuurin sisälle, ja ravintolasali oli holvimainen sali. Leipää, luumuista hanhenmaksaa, jänistä ihanan kastikkeen kanssa sekä khachapuria... ja tietenkin paikallista viiniä. Ruokaviinivaihtoehtoja olisi ollut myös mahdollista vertailla ennen ostamista, mutta päätimme ottaa sokkona puoli litraa yhtä talon viineistä, ja kyllä se meille maistui. Koko lysti n. 50 GEL eli n. 25 euroa. Palvelu oli ystävällistä ja aika ajoin myös musikantti lauleskeli ruokailijoille.

Erinomaisen illallisen jälkeen päätimme käydä kokeilemassa onneamme paikallisella Casinolla. Casino Shangri La sijaitsi lähellä hotelliamme Rauhan sillan kupeessa Mtkvari-joen rannassa. Ilta peliautomaattien seurassa meni loistavasti, itse jäin reilusti yli 100 GELiä voitolle. Hieman hauskaa oli, että peliautomaatti ei antanut ikinä voittoa suoraan, vaan paikalle piti painikkeesta pyytää pelinhoitaja. Tarjoilijalta sai tilattua juotavaa, joka oli halpaa. 5 GELiä Gin Tonicista ennen puolta yötä ja 6 GELiä puolen yön jälkeen maksoi ihan ilolla voittoputken osuessa kohdille.

Lankalauantaille ei ollut sen suurempia suunnitelmia. Niinpä aloittelin päivän rauhallisesti ja suuntasimme sitten lounaalle Gorgasalis Moedani -aukiolle, jossa terassilla nautimme kebabia. Länsirantaa hieman etelään aukiolta jatkaessa, alkaa puisto, jonka takana sijaitsevat Tbilisin lähteet. Lähteitten synnyttämää pientä joenuomaa voi seurata kuninkaallisen kylpylän ja moskeijan ohi aina pienelle vesiputoukselle asti.

Kiertelimme myös hieman pidemmälle Eurooppa-puistoa kuin aiemmin ja palasimme Rauhan siltaa hotellille. Illalliselle menimme hotellimme viereiseen Café Gabriadzeen, jonka tunnelma oli kotoisa, mutta hintatasoltaan paikka oli selkeästi kallis. Alkukeitot maistuivat hyvin, mutta pääruoat oli pettymys, tai sitten valintamme ei oikein osunut nappiin. Illalliselta livahdimme vielä jälleen Casinolle, ja jälleen ilta oli suosiollinen peliautomaattien ääressä.

Sunnuntai ei ollut ihan niin aurinkoinen päivä kuin edeltävät päivät olivat olleet. Päätimme lentokenttätaksin traumoista toipuen lähteä shoppailemaan Tbilisi Mall -kauppakeskukseen. Hotelli tilasi taksin, joka laittoi mittarin päälle ja matka melko kaukaiseen ostoskeskukseen maksoi vain alle 15 GELia. Muutama tunti meni kuin siivillä ostoksilla pöyrien. Nälkäiselle shoppailijalle ostoskeskuksesta löytyy mm. pizzapaikkaa ja Burger Kingiä. Pääsiäisestä huolimatta kaikki kaupat olivat auki, niinkuin muutenkin Tbilisissä. Paluumatkalle emme jaksaneet neuvotella hintaa 25 GELiä alemmaksi ja kauppakeskuksen taksissa ei ollut mittaria, jonka käyttöön olisi voinut vedota.

Illalliselle löysimme aivan mahtavan paikan Gorgasalis Moedani -aukion laidalta. Mirzaani-ketjun ravintoloita on pitkin poikin Tbilisiä. Nautimme yltäkylläisen illallisen, jossa oli khinkaleita, kebabia, ragua, khachapuria ja paljon muuta litran viinikannun kera. Kaikki alle 50 GELiä! Aivan uskomattoman hyvää ja halpaa. Ehdottomasti paras paikka, jossa Tbilisissä söimme.

Kävelimme vielä Vapauden aukion kautta takaisin hotellille, nauttien Tbilisistä iltavalaistuksessa. Sitten olikin jo pakkaamisen aika, ja muutaman tunnin yöunien jälkeen astelimme hotellin vastaanottoon ja pyysimme tilaamaan taksi lentokentälle. Paluumatkan saimme 30 GELillä, eli hotellin tilaamat taksit tulivat meille kaikkein halvimmiksi.

Kiitos Tbilisi, sinä hyvän viinin ja ihanan ruuan kaupunki. Toivottavasti vielä näemme joskus, kun kevät tai kesä on edennyt hieman pidemmälle ja olet puhjennut täyteen loistoosi.

Tämän bloginin paikoista olen koonnut Googleen kartan.

Näytä Tbilisi suuremmalla kartalla


Alla listaksi vielä lyhyttä muistilistaa Tbilisiin matkaaville:

• 100 GELin seteliä pystyy rikkomaan vain harvoissa paikoissa
• Paikallinen viini ja ruoka on erinomaista, kierrä tavanomaiset pizza- ja hampurilaispaikat kaukaa ja nauti georgialaisesta ruuasta
• Kerjäläisiä on vanhassa kaupungissa runsaasti, huomioimatta jättäminen tai tiukka "ei" riittää heille vastaukseksi
• Seuraa paikallisia tietä ylittäessäsi, liikennevaloja ja suojateitä on harvassa. Vilkkaimpien teiden ali menee käytävä
• Neuvottele taksimatka etukäteen tai katso että menet mittarilliseen taksiin ja että mittari käynnistetään
• Tupakointikulttuuri on hyvin liberaali. Meillä esim. taksikuski laittoi kesken matkan tupakaksi ja jokaisessa ravintolassa jokainen paikka oli tupakointialuetta
• Ravintoloissa kannattaa miettiä useampi vaihtoehto, jota haluaisi ottaa. Kaikkea listalla olevaa ei ole aina sinä iltana saatavilla